maanantai 27. lokakuuta 2014



Lommoisista ja kovia kokeneista peltikattiloista on vaikka mihin, esimerkiksi basilikan kasvatusalustoiksi. Nämä alunperin suomen armeijan käytössä olleet pytyt ovat saaneet uuden käyttötarkoituksen, sillä meidän kolmen hengen perheemme ruoanlaittoon liittyviin tarkoituksiin ne olivat hieman ylimitoitetut ja epäkäytännölliset.


Nämä kyseiset kattilat sekä samaa sarjaa oleva litran kauhamitta ja jättikokoinen mehukannu ilmestyivät ikäänkuin vahingossa erään toisen aarteen hankinnan yhteydessä, sillä nämä erikoisesineet olivat joltakulta unohtuneet kyseisen laatikon sisään.


En ole mikään varsinainen viherpeukalo mutta hyvin tuntuvat basilikat viihtyvän näissä ajattomissa astioissa. Multa on lapioitu viereisen niityn reunasta ja minkäänlaista dopingia tai muita poppakonsteja ei kasvatuksessa ole käytetty. Myös ensimmäisissä kuvissa taka-alalla vilahtavat tomaatit tuottivat uskomattoman sadon, kaksi siemenistä keväällä idätettyä kasvia antoi yhteensä noin 60-70 pikkutomaattia ainoastaan veden ja auringon voimalla.


SA-Int / 42. Liekö nämä padat höyrynneet jo jatkosadassa vai ovatko kenties saman mallin myöhäismepää tuotantota?



Vielä nytkin loka-marraskuun taitteessa neljä kuukautta istutuksensa jälkeen nämä tuoksuisat kasvit tarjoavat lehtiään käytettäviksi päivän ateriointeihin, leivän päälle ja ruoanlaittoon. Lyhyeksi käyneiden päivien valon puute ja mullan ravintopitoisuuden hupeneminen alkavat valitettavasti näkyä, eikä uusia lehtiä jaksa enää kasvaa kuin vaivalloisesti. Siispä kevättä kohti uuden satokauden alkua odotellen, läpi sateisen syksyn ja talven hyytävien viimojen.